On simeillä outoja kavereita, uivat keskellä talvea!!! :|

Miraclekin ryhdistäytyi ja viritti pianon. Talvi teki tuloaan, kova tuuli puhalsi ja kylmät pakkasilmat värisyttivät.

Nyt Audreykin vilkuttelee... mutta kenelle??

No tietysti juuri lapseksi kasvaneelle Fionalle. Fionalla on aika pitkä nenä, mutta se tekee siitä niin... noh, söpön.

Seuraavaksi juhlittiinkin sitten Antarktan kasvua. Poika on aika lailla Rekon näköinen, koukkunokka ja ylähuuleton. Jäykät kasvonpiirteet.

Tässä vielä lähikuva... ;D

Etupihan mansikat kasvoivat hyvää vauhtia talvesta huolimatta. Niille ajateltiin laittaa suojakatos, mutta sä kävi turhaksi kun lunta ei tullut ennen mansikoiden kypsymistä.

Linda, perheen uusin tulokas oli kova leikkimään sinisellä puruluulla. Neitikoira adoptoitiin tietenkin pentujen toivossa...

Kun sitä lunta sitten vihdoin tuli, oli Fiona huomannut pihassa oudon, ikkuriikkisen leikkimökin. Saa tyttö olla onnellinen, rakastava sisko, iso uima-allas, oma huone, kaksi koiraa+kissa ja leikkimökki!!

Fiona ei kovin kauaa ehtinyt lunta ihailla, kun se jo suli. Pääsi ainakin paremmin hakemaan tuoreita paprikoita Miraclen erikoisruokaa varten!

Vaikka en enää niin kamalasti simien ulkonäön perään katso, osuu tämmöinen kaunokainen väistämättäkin silmiin.

Hannu tosin luuli että tämä neiti oli hänelle kakksovaimoksi tarkoitettu... soosoo.

Hannu on ruvennut terveysintoilijaksi. Koko ajan juomassa Appelsiinimehua ja kuntoilemassa ;D

Hmm... Antarkta on kyllä yllättävän siisti poika. Putsaili itseään minkä ehti.

Hannun terveysintoilu kuitenkin loppui pikapikaa, sillä hän huomasi olevansa ilmitulessa!! Miracle oli hajamielisenä jättänyt sen herkkuruokansa uuniin, ja tuli levisi mattoja pitkin appelsiinimehua juovaan Hannuun...

Miraclekin syttyi tuleen!! Jääkö tämä talo vain kahden teinin varaan?! (muistaa se vielä ne karate-liikkeet ;D)

Hannu saatiin pelastettua, matto tosin paloi (juuri sopivasti Viikatemiehen takana). Miracle taas... no, kuoli. Hannu ei voinut tehdä mitään, oli niin shokissa tapahtuneesta.

Olenko minä näin paha?? Alistuin tappamaan toisen omistajistani.... Olen kamala. Miksi Taikuri teki tämän minulle?!

Audrey pärjäsi hyvin töissä, savutti jopa teiniuransa huipun (muistais vaan mikä se ammatti oli). Hannukin kirjoitti omaelämänkerran, josta sai suuren tukun käteistä taskunpohjalle nälänhätää odottelemaan.

Tässä on Audreyn bestis, Niitty. Tunnettekin varmaan hänet?? No hyvä, sillä tämä neiti tulee esiintymään tässä suvussa.

AUDREY?! Et sinä nyt lesboksi ala... ajattele jälkipolvia!! Kuinka kauniin morsiamen jälkeläisesi saavat... Audreyaudreyaudrey...

Fionakin oli päässyt Miraclen menehtymisestä yli, ja suostui jopa soittamaan pianoa, johin M oli viimeksi koskenut.

Piristystä toi myös teiniksi kasvanut Felix, jolle yllättäen tuli harmaat silmät. Outoa o_O

Tietysti ensimmäisenä teinin etuna Felix otti ja maksoi laskut...

Antarkta tunsi olevansa liian nuori maksamaan laskuja, jä päätti siksi mennä yliopistoon niitä maksamaan.

Myös Audrey suuntasi yliopistolle. Kaunis hänestä kasvoikin, edes silmät eivät menneet vinoon kuten äidillään ja Abbyllä.

Kukas tuo on?? Felix. Hän hieman muuttui kasvaessaan, noihin hiuksiin vaan olen kyllästynyt tuhat vuotta sitten ;D

Antarktalla oli jotain omaa meneillään...

Mutta sitten taas tunsi olevansa liian nuori maksamaan laskuja, joten jätti kiltisti bisnesalasta haaveillen yliopiston taaksensa.

Sitten lähti vihaiseksi maajussiksi haluava Adrian...

Motoristiksi haaveileva Felix...

*Rummut*

Sitten talvivaate-muotisuunnittelijaksi halajava Abby. Perijämme 3. sukupolvessa on siis...

...Audrey!! Tosin miehet kiinnostivat romantiikkatavoitteista neitiä enemmän kuin opiskelu, ja päätti heti suunnata kaupunkiin.

Tuntuuko teistäkin, että taksit ovat sitruunan värisiä??

Oletpas komea poika. Harmi vaan, että et ole NPC.

Lippu pidettiin korkealla pyydystämällä tulikärpäsiä.

Sateessa lukeminen ei ollut kyllä Audreyn mielipuuhia, mutta kai se oli pakko, kun ei ollut tuolia tai mitään, saatikka sitten ÄLYÄ MENNÄ SISÄLLE LUKEMAAN.

Isä oli usein tervetullut,  kävi perijää moikkaamassa...

Pikku perijättäremme ei vieläkään ymmärrä, ettei ole lesbo. Meni kosimaan Niittyä...

"Kuule, tiedän, että rakastat minua, mutta muista; minut on luvattu jälkeläisillesi!!"

"Ngaah."

Tervetuloa tänne vinkkinurkkaan. Yliopistolla, jos ei ole lamppua, voit pyydystää tulikärpäsiä jotak tietenkin valaisevat. Muista kuitenkin vapauttaa kärpäset ennen aamua, muuten ne kuolevat.

Loppukokeen päätyttyä Audrey alkoi itkemään. Niitty oli ollut tälle kovin rakas, nyt hän jäisi ilman kumppania.

Jopa Niityn näkeminen teki kipeää. Hän aina käski Niityn häipyä, ja neiti vain oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Kauniit ruokalähetit-ilo silmille.

Audrey kävi kaupungilla, ja näki KOLMEN salaman miehen...

Tutustuttuaan mieheen ja saatuaan tietää miehen nimen Audrey soitti taksin. Mies oli nimeltään Dimitri Laakso.

Prkl, kuka keksi yliopiston?! MÄ tapan SEN!!

Se on jo kuollu.

Aamulla Dimitri huomasi talon, ja kappas, ovesta tuli ulos se eilinen tyttö!

Dimitri kertoi olevansa koditon, ja Audrey sääli tätä. Koska he menisivät naimisiin, Audrey pyysi tätä muuttamaan luokseen. Miksi Dimitri ei sillä tonnilla asuntolaan päässyt?!

Audrey oli totaalisesti rakastunut Dimitriin. Tunne olikin molemminpuoleista..

..ihan tosi rakkautta.

Edellinen tyyli raivostutti Audreytä, ja siinä samassa Dimitrillä oli upeat, hieman tummemmat hiukset.

Olkaa hyvä. Osa 10 on nyt loppu... Kommentiih <3 Knightien viekku

Liukastuitko banaaninkuoreen? Solmuja.